Ei johdu aina piilolinssistä joka on kierähtänyt silmän väärälle puolelle. Tämän tapahtuessa en voi olla ajattelematta silmän outoa rakennetta. Tai että olisiko pitänyt ryhtyä optikoksi. Tai menisinkö laserleikkaukseen (johon en oikeasti halua koska näytän niin viisaalta silmälasit päässä - miksi riistää sitä itseltään?). Nyt jyskyttää. Väsymystä luulisin, en jaksa mennä lääkekaapille, koska en toisaalta osaa sanoa sattuuko.
Olen pääsemässä ratkaisun äärelle. Siis ratkaisun jatkosta, tulevaisuudesta. Sehän on tässä suunnilleen törröttänyt silmieni edessä (ja takana). Olenhan kaikki muutkin kesät viettänyt samassa jopissa, nykyisen työharjoittelufirmani tytäryhtiössä. Mikä olisi muuttunut niin, että mua ei taas kaivattaisi kesäksi lorv... siis työskentelemään ahkerasti aurinkoisina kesäpäivinä? Se on hyvä ratkaisu myös reissun kannalta, siihen suuntaan joustavuutta löytyy aina. Lisäksi palkka siellä on noussut joka kesä ja miksei sitä nostettaisi reippaasti ylös nyt kun olen valmistumassa? Olen myös varma, että saisin ujutettua juuri oppimaani työnkuvaani. Voisin myyntiassistentin nimikkeen sijasta tehdä vaikka markkinoinnin hommia ja toisella kädellä silmät kiinni kirjata tilauksia ja tiliöidä laskuja. Kuulostaa hyvältä. Jos tämä natsaa ja miksei natsaisi, niin näyttäisi siltä, että elämä elokuun loppuun asti olisi turvattu.
Olen viime päivinä miettinyt kovasti ihmisten persoonallisuutta ja yksilöllisyyttä. Sitä, mikä on meissä jokaisessa juuri se oma juttu, se mistä toisen tunnistaa. Olen käynyt myös läpi sitä millaisia olemme joskus olleet ja minkälaisiksi siitä kehittyneet. Olemmeko löytäneet itsellemme entistä sopivamman ympäristön, jossa vapauttaa koko oma persoonansa valloilleen tai löydämmekö itsemme paikasta, joka tuntuu niin väärältä, että itseäänkin joutuu vääristämään. Ajattelin myös hiustenleikkuutani ja sitä kuinka katsoessani peiliin kampaajalla en mielestäni näyttänyt lainkaan erilaiselta, vaikka tukkani oli erilainen. Se tuntui hyvältä, sillä en haluaisikaan olla muunlainen. Samalla se yllätti. No, takaisin siihen yksilöllisyyteen. Mitä enemmän olemme kasvaneet, sitä enemmän olemme jokainen löytäneet sen oman juttumme. Musta on ihan mahtavaa nähdä miten ihanan erilaisia me kaikki ollaan ja hyväksytään toisemme sellaisena! Välillä kuitenkin mietityttää miten hyvin kukin on sen paikkansa ja juttunsa löytänyt vai onko se vääristynyt näkymä...
Mulla on tiedossa suht rela viikko. Pahin kiire on ohi ainakin toistaiseksi ja perjantaina voin jopa ottaa kannettavan töihin mukaan tehdäkseni opinnäytetyötä. Ensimmäinen seminaari on ensi viikolla, joten loppukiriä sitä kohden otan hurjalla vauhdilla ensi viikonloppuna! Opinnäytetyö - mikä ihana tekosyy luopua alkoholista viikoiksi. Juhlattomina viikonloppuina saa uskomattoman paljon aikaiseksi. Viikkooni kuuluu myös rutka annos spinningiä: ma, ti, to, la ja su. Pysyypä vireystasokin ylhäällä oppariviikonloppuna!
tiistai 22. helmikuuta 2011
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Some love to be shared
Näin ystävänpäivän aattona voin todeta "the city is awake, alive and well", kuten Dela kappaleessaan The City. Mun kohdalla se tarkoittaa sitä, että tän pienen kaupungin sunnuntaiaamu on aina erittäin hiljainen. Herätessäni kahdeksalta ulkona ei liikkunut ristin sielua (joka on yksi sanonnoista, joita usein ihmettelen, mutta kuitenkin mielelläni käytän). Itse olin hereillä kiitos päälleni kehräten kömpineen kissan, joka tunkee naamansa kiinni omaani ja kehrää sekä tassuttelee kunnes avaan silmäni ja silitän. Todellinen motiivi kehräämisen takana on kuitenkin se, että heräisin ja antaisin ruokaa.
Aloitin opinnäytetyön ilman katkeruutta, tein alustavan sisällyluettelon ja kirjoitin johdannon. Ensimmäiseen seminaariin on vielä muutama viikko, joten ehdin mainiosti saada aikaiseksi siihen pyydetyt osiot. Olo on loistava! Siihen vaaditaankin yleensä se, että saan aikaiseksi jotakin, jota olen jo pitkään yrittänyt saada. Tätä harmonista opparialoitusta tänä sunnuntaiaamuna ei olisi päässyt tapahtumaan, jos en eilen olisi imuroinnut ja pessyt lattioita, jotka auringonvalon valaisemana paljastavat pöly- ja kissankarvapallerot, riepotellut pillinpätkät, sohvan sisälmykset, eksyneet pähkinät... jne. Niitä tästä koneelta tuijottessani en varmasti olisi saanut sisällysluetteloa järjestykseen - to organise your environment helps you organise your insides.
Olen lähdössä spinningiin, sitten syömään päivällistä rakkaan Lupuksen perheen kanssa, jonka jälkeen saamme kotiimme kaksi kissavierasta ja ystäviä. Sunnuntai, sunnuntai, sunnuntai! Lempipäiväni täynnä mielipuuhiani!
Kiitän ihania ystäviäni läsnäolosta, ymmärtäväisyydestä, kärsivällisyydestä ja siitä, että ollaan kaikki rehellisesti sitä mitä ollaan!
torstai 27. tammikuuta 2011
UAE - United Arab Emirates
Viikon ihana reissu kamelimaahan teki terää! Nyt matkakuume porhaltaa entistä kuumemmin sisuksissa, tahtoisin jo nuuhkia Meksikon saasteista ilmaa tai palata takaisin Abu Dhabin Moskeijan matolle. Muista matkakohteista minua lämmittelee kovasti Barcelona, oi uuden suosikkivaatemerkkini Desigualin kotipaikka. Vanhat kunnon interrailajatuksetkin on herätetty, ettekä arvaakaan missä muodossa! Nimittäin häämatkana!
Viimeisenä yönä Dubaissa lähdimme taksiajelulle ensin yökerhoon ja sitten Jumeirah Beachille. Siellä kihlauduimme kello 01.00 23.1.2011. Olen onneni kukkuloilla ja siellä paistaa aurinko niin, että tekis mieli heittää uudet keltaiset feikkiraybanit silmille! Näin hurjat kahdeksan päivää kihloissa olleena olen tullut aina vain iloisemmaksi huomatessani miten iloisia läheisemme puolestamme ovat. Perjantaina juhlimmekin pienimuotoisesti kihlojamme, kuohuvalla ja hyvällä mielellä!
Alkuvuodesta tapahtuu muutenkin kovasti kaikkea, sillä olen jättänyt opinnäytetyöni aiheanalyysin, joka tarkoittaa siis sitä, että aloitan sen EHKÄ huomenna! Odotan edelleen hyväksyvää vastausta koulun nettisovellukseen ja huomenna on viimeinen hyväksymispäivä. Toivon, että analyysi on löytänyt tiensä kohteeseensa, sillä koulumme muutti vuodenvaihteessa uusiin tiloihin. Opinnäytetyön lisäksi tarvitsee handlata työharjoittelu loppuun, niin olenkin opiskelujen loppusuoralla.
Kevät keskittyy myös järkyttävään säästökuuriin! Harjoittelupalkasta ja opintotuesta pitäisi saada kasaan matkakassa Meksikoon. Lentorahat on koossa, mutta alkuperäinen matkakassa tuli onnellisesti SIJOITETTUA Arabeihin. Ei, se ei ollut tuhlausta. Lisäksi pian täytyy säästää myös häihin ja ennen kaikkea häämatkaan! Tietenkin myös välillä heinäkuu 2011 - kesäkuu 2012 olisi kiva tehdä edes pieni matka. Kaiken kaikkiaan tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikkakin työn suhteen olen kevään jälkeen tyhjän päällä...
Viimeisenä yönä Dubaissa lähdimme taksiajelulle ensin yökerhoon ja sitten Jumeirah Beachille. Siellä kihlauduimme kello 01.00 23.1.2011. Olen onneni kukkuloilla ja siellä paistaa aurinko niin, että tekis mieli heittää uudet keltaiset feikkiraybanit silmille! Näin hurjat kahdeksan päivää kihloissa olleena olen tullut aina vain iloisemmaksi huomatessani miten iloisia läheisemme puolestamme ovat. Perjantaina juhlimmekin pienimuotoisesti kihlojamme, kuohuvalla ja hyvällä mielellä!
Alkuvuodesta tapahtuu muutenkin kovasti kaikkea, sillä olen jättänyt opinnäytetyöni aiheanalyysin, joka tarkoittaa siis sitä, että aloitan sen EHKÄ huomenna! Odotan edelleen hyväksyvää vastausta koulun nettisovellukseen ja huomenna on viimeinen hyväksymispäivä. Toivon, että analyysi on löytänyt tiensä kohteeseensa, sillä koulumme muutti vuodenvaihteessa uusiin tiloihin. Opinnäytetyön lisäksi tarvitsee handlata työharjoittelu loppuun, niin olenkin opiskelujen loppusuoralla.
Kevät keskittyy myös järkyttävään säästökuuriin! Harjoittelupalkasta ja opintotuesta pitäisi saada kasaan matkakassa Meksikoon. Lentorahat on koossa, mutta alkuperäinen matkakassa tuli onnellisesti SIJOITETTUA Arabeihin. Ei, se ei ollut tuhlausta. Lisäksi pian täytyy säästää myös häihin ja ennen kaikkea häämatkaan! Tietenkin myös välillä heinäkuu 2011 - kesäkuu 2012 olisi kiva tehdä edes pieni matka. Kaiken kaikkiaan tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikkakin työn suhteen olen kevään jälkeen tyhjän päällä...
maanantai 10. tammikuuta 2011
Vuodesta 2011
Tässä on nyt yli viikko yritetty herätä vuoden 2011 todellisuuteen. Tavoitteet vain siintävät mielessä, vaikka jotain konkreettistakin pitäisi jo tapahtua.
Tällä viikolla pitäisi päättää opinnäytetyön aihe ja jättää aiheanalyysi. Sitä myötä lähtee opinnäytetyö rullaamaan toivottavasti lujaa vauhtia, sillä harjoitteluakin on alle neljä kuukautta jäljellä ja esimerkiksi toukokuu voisi olla oiva aika valmistua. Tässä vain on nyt ihan muutamia epäkohtia... Kuten se, että ONT:n aihe puuttuu TYYSTIN ja se on kuitenkin siinä mielessä merkittävä jos aikoo päästä jatkamaan opintoja Aaltoon maisteritasolla.
Seuraava kysymys on mitä valmistumisen jälkeen? Toukokuusta eteenpäin voisi kiinnostaa jonkinlainen oman alan työpaikka. Työpaikka, jota ei haittaa muutaman viikon Meksikonreissu heti kesäkuun alussa. Työpaikka, josta voi lähteä opiskelemaan jos sattuu pääsemään maisterilinjalle vuonna 2012.
Mitä muuta vuonna 2011? Ehdottomasti muutto yhteen rakkaan Lupuksen kanssa. Vietämme nytkin jo lähes viikon kaikki päivät mun luona, hänen kämpillään en ole yötä edes joka viikko. Ei ole järkeä siinä. Ja pyh, todellinen syyhän on se, että haluan kasata oman pesän hänen kanssaan! Meidän näköisemme pesän.
Kevääksi on siis tiedossa kaikenlaista jännää. Syksy on vielä pimeää usvaa, mutta koitan puhaltaa sitä pois tieltä tasaisesti ajan kuluessa.
Tällä viikolla pitäisi päättää opinnäytetyön aihe ja jättää aiheanalyysi. Sitä myötä lähtee opinnäytetyö rullaamaan toivottavasti lujaa vauhtia, sillä harjoitteluakin on alle neljä kuukautta jäljellä ja esimerkiksi toukokuu voisi olla oiva aika valmistua. Tässä vain on nyt ihan muutamia epäkohtia... Kuten se, että ONT:n aihe puuttuu TYYSTIN ja se on kuitenkin siinä mielessä merkittävä jos aikoo päästä jatkamaan opintoja Aaltoon maisteritasolla.
Seuraava kysymys on mitä valmistumisen jälkeen? Toukokuusta eteenpäin voisi kiinnostaa jonkinlainen oman alan työpaikka. Työpaikka, jota ei haittaa muutaman viikon Meksikonreissu heti kesäkuun alussa. Työpaikka, josta voi lähteä opiskelemaan jos sattuu pääsemään maisterilinjalle vuonna 2012.
Mitä muuta vuonna 2011? Ehdottomasti muutto yhteen rakkaan Lupuksen kanssa. Vietämme nytkin jo lähes viikon kaikki päivät mun luona, hänen kämpillään en ole yötä edes joka viikko. Ei ole järkeä siinä. Ja pyh, todellinen syyhän on se, että haluan kasata oman pesän hänen kanssaan! Meidän näköisemme pesän.
Kevääksi on siis tiedossa kaikenlaista jännää. Syksy on vielä pimeää usvaa, mutta koitan puhaltaa sitä pois tieltä tasaisesti ajan kuluessa.
torstai 30. joulukuuta 2010
Dubai, Abu Dhabi, Ruwais
JUST NAME IT! Mulla on älytön matkakuume ja perhoskoiria vatsanpohjalla kutkuttelemassa. KOHTA ihan KOHTA lentokentälle... Okei laskettavia päiviä on vielä 16, joten en voi hurrata vielä edes kahden viikon rajapyykkiä. Matka hiipi mieleeni kun aamulla kävelin töihin tiheässä lumisateessa. Vaikka lunta sateli rauhaisasti, oli se kuitenkin niin runsasta, että näkökyky kärsi ja lumen sulettua hiuksiin ne muuttuivat veteläksi mytyksi otsalle. Aah.
Jospa pian saisin lyhyen tukan, ajatus, joka samanaikaisesti pelottaa ja kiehtoo minua. Se askel on otettava pian, sillä olen ensinnäkin kyllästynyt viisi vuotta täyttäneeseen rastatukkaani (vaikka tiedänkin, että sitä tulee ikävä, mun leijonanharja) ja toiseksikin se alkaa olla tiensä päässä, harventunut rastaharjani... On saatava tilalle lyhyt, mutta ytimekäs miniharja, joka ainakin jättää karjaisulle enemmän tilaa! Mutta mistä? Näin viiden vuoden kampaajattoman vuoden jälkeen en yksinkertaisesti tiedä kenen käsiin luottaisin hiusten lyhentämisen, kuka tekisi sen toivomallani tavalla? Ajattelin Cameleonia ja Ekosalonki Cieloa. Kunhan vain saan aikaiseksi niin käyn kysymässä putiikeista mielipiteitä. Jos minut siis tammikuun tienoilla nähdään hengailevan sisätiloissakin iloisesti pipo tiukasti päässä ja näytän erehdyttävästi syöpäpotilaalta niin voimme päätellä hiustenleikkuun epäonnistuneeksi. Haha! Pitääkin hankkia uusia hattuja...
Spinning on tauolla vielä vähän päälle viikon. En kestä tätä liikunnan puutostilaa! Joten sain heti flunssan. Tämäpä vasta onkin mukavaa. Viikon illat olenkin kökkinyt sisätiloissa ja yrittänyt suurelta siivoushimoltani ottaa rennosti. Siinä sivussa tietenkin laittanut vähän ruokaa, pessyt pyykkiä, tiskannut, hinkannut liettä puhtaaksi ja keittiön kaakeleita... Siis ainakin melkein röhjöttänyt sohvalla peiton alla, no ainakin tunnin tai pari. Alennusmyynneissäkin pyörähdin, mutta ne eivät jotenkin taida olla ihan mun alaa. Tonkia ihmisjoukossa epämääräisistä kasoista löytöjä, kaikki väärää kokoa. Ei ainakaan täällä pikkukaupungissa. Ei sitä rahaakaan tosin ylimääräistä ole, huh heijaa ensi vuoden ihania tinkimättömiä kuluja: matkakassa arabeihin ja lennot + matkakassa Meksikoon. Iloisesti lennot ovatkin pari sataa kalliimpia kesällä kuin nyt joulukuussa olivat, joten se pari sataa ja matkakassa pitää säästää mun hurjista tuloista! Elän kuin kroisos opintotuella ja säälittävällä n. 30 euron PÄIVÄpalkalla (7,5 h/päivä). Toukokuussa saattaakin olla paniikin paikka kun jään työttömäksi. Hihhih. Eipä se kauheasti eroa tästä pikkupalkasta!
Lounasta!
Jospa pian saisin lyhyen tukan, ajatus, joka samanaikaisesti pelottaa ja kiehtoo minua. Se askel on otettava pian, sillä olen ensinnäkin kyllästynyt viisi vuotta täyttäneeseen rastatukkaani (vaikka tiedänkin, että sitä tulee ikävä, mun leijonanharja) ja toiseksikin se alkaa olla tiensä päässä, harventunut rastaharjani... On saatava tilalle lyhyt, mutta ytimekäs miniharja, joka ainakin jättää karjaisulle enemmän tilaa! Mutta mistä? Näin viiden vuoden kampaajattoman vuoden jälkeen en yksinkertaisesti tiedä kenen käsiin luottaisin hiusten lyhentämisen, kuka tekisi sen toivomallani tavalla? Ajattelin Cameleonia ja Ekosalonki Cieloa. Kunhan vain saan aikaiseksi niin käyn kysymässä putiikeista mielipiteitä. Jos minut siis tammikuun tienoilla nähdään hengailevan sisätiloissakin iloisesti pipo tiukasti päässä ja näytän erehdyttävästi syöpäpotilaalta niin voimme päätellä hiustenleikkuun epäonnistuneeksi. Haha! Pitääkin hankkia uusia hattuja...
Spinning on tauolla vielä vähän päälle viikon. En kestä tätä liikunnan puutostilaa! Joten sain heti flunssan. Tämäpä vasta onkin mukavaa. Viikon illat olenkin kökkinyt sisätiloissa ja yrittänyt suurelta siivoushimoltani ottaa rennosti. Siinä sivussa tietenkin laittanut vähän ruokaa, pessyt pyykkiä, tiskannut, hinkannut liettä puhtaaksi ja keittiön kaakeleita... Siis ainakin melkein röhjöttänyt sohvalla peiton alla, no ainakin tunnin tai pari. Alennusmyynneissäkin pyörähdin, mutta ne eivät jotenkin taida olla ihan mun alaa. Tonkia ihmisjoukossa epämääräisistä kasoista löytöjä, kaikki väärää kokoa. Ei ainakaan täällä pikkukaupungissa. Ei sitä rahaakaan tosin ylimääräistä ole, huh heijaa ensi vuoden ihania tinkimättömiä kuluja: matkakassa arabeihin ja lennot + matkakassa Meksikoon. Iloisesti lennot ovatkin pari sataa kalliimpia kesällä kuin nyt joulukuussa olivat, joten se pari sataa ja matkakassa pitää säästää mun hurjista tuloista! Elän kuin kroisos opintotuella ja säälittävällä n. 30 euron PÄIVÄpalkalla (7,5 h/päivä). Toukokuussa saattaakin olla paniikin paikka kun jään työttömäksi. Hihhih. Eipä se kauheasti eroa tästä pikkupalkasta!
Lounasta!
maanantai 20. joulukuuta 2010
Päivät, joina katson eri kokoisia ja näköisiä joulukuusia
Huusin talon ohi kävellessäni "kato miten upea joulukuusi! Tuollaisen mäkin haluan!" Joulukuusi kuin muumeista, ulkona, isona ja ylväänä - pysyvänä. Se joulukuusi, jonka minä tunnen, haetaan aina omasta metsästä. Se on aina vähän raasu, jostain puolelta harvanpuoleinen ja vähän vänkyrä. Se ei välttämättä pidä kuusenkynttilöistä, mutta aina sen saa koristeltua. Sen elämä kuitenkin lakkaa joulun jälkeen. Päätin, että kun omistan oman kartanoni, istutan pihalle olohuoneen ikkunan eteen kuusen, joka saa kasvaa joulukuuseksi vuodesta toiseen! Koristelen sen sitten hassuilla koristeilla kuten muumit. Muumit eivät varmaankaan siksi juhli joulua (siis talvehtimisen lisäksi), että heillä tuntuu olevan joulu aina muutenkin :).
Olen keksinyt itselleni jo muutamia perinteisiä ja uusiakin jouluaskareita. Piparkakkutaikinan teinkin jo eilen, mutta aattona aion vielä leipoa niistä pipareita. Lisäksi haluan joulupuuron jämistä tehdä karjalanpiirakoita. Joka jouluna askareisiini kuuluu myös joulukuusen koristelu ja hautausmaalle käveleminen (muut haluavat mennä autolla). Haen myös puita saunaan, autan pöydän kattamisessa, teen munajuustoa ja laitan lahjoja kuusen alle. Kaikkea sellaista pientä mukavaa. Joskus myös haemme kuusen yhdessä. Vietämme joulua lapsuudenkodissani, joten tapaan myös kävellä kylänraitin ja myös lapsena moneen kertaan sahatut metsäreitit ja kalliolla kiipeilyt. Perheen kanssa pelaamme lautapelejä myöhään, nukumme myöhään ja hengailemme pyjamissa pari päivää putkeen ulkona liikkumista lukuunottamatta. Sauna! Tietysti myös sauna, kaikkina mahdollisina päivinä, aamulla, illalla, milloin tahansa! Tänä vuonna pääsen maalle hieman viime vuotta aikaisemmin, joten jo torstaina voi aloittaa pyjamaahengailun!
Tämän viikon arki sisältää lahjojen pakkausta ja loppusilauksia sekä spinningiä joka ilta, sillä sinne ei pääse joulutauon takia kahteen viikkoon! Tämä fakta järkytti minua ja vasta takaisin saamiani vatsalihaksia syvästi. Ensi viikolla aionkin korvata sisäpyöräilyn pulkkailulla ja luistelemalla ystävien kanssa.
Rauhallista Joulua kaikille!
Olen keksinyt itselleni jo muutamia perinteisiä ja uusiakin jouluaskareita. Piparkakkutaikinan teinkin jo eilen, mutta aattona aion vielä leipoa niistä pipareita. Lisäksi haluan joulupuuron jämistä tehdä karjalanpiirakoita. Joka jouluna askareisiini kuuluu myös joulukuusen koristelu ja hautausmaalle käveleminen (muut haluavat mennä autolla). Haen myös puita saunaan, autan pöydän kattamisessa, teen munajuustoa ja laitan lahjoja kuusen alle. Kaikkea sellaista pientä mukavaa. Joskus myös haemme kuusen yhdessä. Vietämme joulua lapsuudenkodissani, joten tapaan myös kävellä kylänraitin ja myös lapsena moneen kertaan sahatut metsäreitit ja kalliolla kiipeilyt. Perheen kanssa pelaamme lautapelejä myöhään, nukumme myöhään ja hengailemme pyjamissa pari päivää putkeen ulkona liikkumista lukuunottamatta. Sauna! Tietysti myös sauna, kaikkina mahdollisina päivinä, aamulla, illalla, milloin tahansa! Tänä vuonna pääsen maalle hieman viime vuotta aikaisemmin, joten jo torstaina voi aloittaa pyjamaahengailun!
Tämän viikon arki sisältää lahjojen pakkausta ja loppusilauksia sekä spinningiä joka ilta, sillä sinne ei pääse joulutauon takia kahteen viikkoon! Tämä fakta järkytti minua ja vasta takaisin saamiani vatsalihaksia syvästi. Ensi viikolla aionkin korvata sisäpyöräilyn pulkkailulla ja luistelemalla ystävien kanssa.
Rauhallista Joulua kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)