Näytetään tekstit, joissa on tunniste hame. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hame. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. lokakuuta 2010

On my way to boiled egg



Siinä se juuri ostettu hame on, mutta näkyy hieman huonosti! No sama se, tarkoitus oli vain kuvata hyvin keittiökeskeistä viikkoa. Maanantaina keittelin onnistuneesti pari litraa kasvissosekeittoa kukkakaalista ja parista perunasta sekä leipaisin kasan juustosarvia. Siellä on myöhemmin viikolla leivottu toinenkin juustosarvikasa, jonka vein ystäväni syntymäpäiväjuhlille tuhottavaksi. Nams. Eilen teimme rakkaan Lupukseni kanssa jättipizzan ja asunto tuoksuu vieläkin valkosipulille, mmmmm... Tänään minuun iski leipomisvimma, jota en vielä ole tyydyttänyt. Menin aamulla yhdeksältä inventaarioon ja päivästä oli tarkoitus saada muhkea 10 tunnin tuplapalkka, mutta kahden ja puolen tunnin kuluttua minut passitettiin toimettomana kotiin. Se siitä muhkeasta palkasta ja vuokrarahoista! Tämä masentava seikka saa minut janoamaan leipomisen tuomaa lämmintä tunnetta. Tai ruoanlaiton. Yleensä kuitenkin leivonnan :D.

Perjantaina maksoin lennot Saksaan! Siitä tuli taas lentokenttäolo ja innostunut odotus. Reissusta tulee mahtava, meidän saksalainen opettajamme on suunnitellut ohjelman, jossa on tällä hetkellä muutama yritysvierailu, jalkapallo-ottelu (jota aluksi vastustin!), panimokäynti (olutmaistiaisia nams), puistosomplailua ja vielä suunnittelematonta ohjelmaa museoista ja nähtävyyksistä. Alueella johon olemme menossa on myöskin Euroopan kulttuurikaupunki 2010, Rhurin alue, joten sieltäkin löytynee vaikka mitä jännittävää. Oma henkilökohtainen toiveeni oli eläintarha, mutta se ei saanut erityisen paljoa kannatusta... Ihmettelen toki miksei!

Miksi Suomessa myytävä fudge on niin kamalaa? Olen joskus irtokarkkihyllystä ostanut fudgea ja pettynyt kerta toisensa jälkeen. Tällä viikolla Porvoossa oli syysmarkkinat ja ostin sieltä brittifudgea pienen pussillisen. Muutamat maut olivat superherkkua, kuten minttusuklaa, kookossuklaa, after eight ja lakritsi. Kilohinnalla 29,90 ei kuitenkaan älyttömästi eri makuja raaskinut maistella. Muutama meni myös ihan ohi mieltymysten, kuten appelsiinicrisp, toffee ja piparminttu. Onneksi fudge ei olekaan jokapäiväiseen nautiskeluun tarkoitettu, koin valaistuksen luettuani wikipediasta hyvin makean kuvauksen, joka perustui sokeriin, voihin ja maitoon. Brittimyyjä oikaisikin nautintatapaa sen verran, että palasta ei siis haukkailla mielipuolisen kokoisia suullisia vaan veistellään veitsellä ohuita siivuja ja nautitaan niitä esimerkiksi teen äärellä.

Ajatuksissani pyörii lause, että elämää on tämän läppärin ulkopuolellakin ja vaikka näin sunnuntainakin! Sen kuitenkin katkaisee katse ulos: tuulta, harmaa taivas ja sisällekin hiipinyt kylmyys. Varmistun kuitenkin siitä, että elämää on täällä sisälläkin: lämmin kahvikuppi, vuoroin temmeltävät ja nukkuvat kissanuorukaiset sekä seurakseni saapunut Lupus.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Just a perfect day for a banana



Blogi itseensä keskittymiseksi - totally acceptable! Hei ja hyvää huomenta, istun tietokoneen ääressä olohuoneessa, jonne auringon säteet juuri kurottavat. Toinen kissani vetää hiljaisesti tuhisten sikeitä pienessä korissa, jossa se on nukkunut jo pennusta lähtien, ja toinen imeskelee kynsiään sohvan selkänojalla. Siitä pääsee hauska ääni. Aurinko heittää seinälle varjon katosta roikkuvasta kasvista, jonka olen saanut rakkaalta ystävältäni.



Eilinen Roman Schatzin luento sai minut janoamaan kulttuuria ja huumoria! No istuin siis eilen Helsinkiin matkaavaan bussiin kello 7.15. Laukkuni haisi valkosipulille eväsjuustosarvistani ja kahden kahvikupillisen jälkeen väsytti edelleen. Kampissa hain siis kahvia lisää ja suuntasimme luokkakaverin kanssa Uudenmaankadulle Pohjola-Norden seminaariin. Luento ja keskustelutehtävät ruotsiksi liittyivät kommunikoimiseen ja ihmisen suullisesti sekä fyysisesti lähetettyihin viesteihin. Käänsimme siis ruotsivaihteemme päällä ja hulluttelimme rentona pukuporukan joukossa! Lounasaikaan luento loppui ja käväisimme pikaisesti buffetin antimilla, jonka jälkeen jatkoimme matkaa opettajiemme kyydillä Haagaan. Siellä pienen naposteltavan (aaah kylmäsavulohta) jälkeen valuimme täpötäyteen auditorioon, jossa meille esiintyi Roman Schatz, Saksasta Suomeen 24 vuotta sitten muuttanut kirjailija, toimittaja ja ohjaaja. Hersyävän hauska esitys kulttuurieroista, suomalaisista ja saksalaisista sekä kulttuurin käsitteestä erikseenkin, piti mieleni fokusoituna koko kaksi- ja puolituntisen! Kirjoja ehdottomasti lukulistalle.

Bussitkin vihdoin kulkivat sinne perukoille pienen odottelun jälkeen ja keskustassa käväisin vähän vaatekaupoissa... VÄHÄN vain! Sen verran, että tänään Saksan osavaltioesitykseen heitän päälleni uuden hameen :). Ruohonjuuresta hain banaaneita ja hammastahnaa. Päätin, että Saksan matkalta tuon miljoonia hammastahnoja mukanani. Siis miljoonia halpoja saksalaisia ekologisia hammastahnoja.

Onneksi olin hinkannut hanakasti lattiat niin imurilla kuin luutullakin, sillä äiti tulikin kahville saman tien kun pääsin busalla kotiin. Äiti toi reilun kaupan kahvia ja oli tosi söpö. Puhuimme Saksasta ja äidin nuoruudesta Helsingissä, on välillä hassua tajuta, että vanhemmillakin on tosiaan ollut elämä ennen meitä. Siis oikea elävä, liikkuvainen, kiireinen ELÄMÄ. Totesimme, että täytyy muuttaa Helsinkiin. Sitten äiti tulee kanssani teatteriin.

Toivotan banaanikasta torstaita! Tunteeni tätä loppuviikkoa kohtaan ovat ristiriitaiset... Olen henkilö, joka säästää ruoan herkkupalan aina viimeiseksi. Tämän viikon kirsikka kuitenkin on 18 tuntia töitä. Huomenna suunta on synttärikalaaseihin Helsingissä ja voi juku, että siitä tulee hauskaa! Tiedossa esimerkiksi perinteistä kakun leivontaa yhdessä. Lauantaina käynnistyy työpyrähdys 14-22 ja sunnuntaina se jatkuu 8-18. Porkkanana tuplapalkka. Nyt heitän ylleni juoksupökät ja huudin sekä lentävät lenkkarit. Tänään testataan taas tarvitsenko pian mieltä ylentävän hikipannan. Kaunis aurinkoinen syksy, mutta kylmähän se on.