Tarkoittaen lämpimiä ruokia! Aah keittoja, uuniruokia, wokkia, mitä tahansa LÄMMINTÄ! Lohikeiton valmisti Lupus, josta löytyykin jatkuvasti uusia uskomattomia taitoja ja piirteitä. Itse en kovinkaan ole käsitellyt kalaa ruoanlaitossa, mutta nyt sitä ollaan syöty urakalla. Sellaisesta 1,5 kiloisesta lohifileestä riittää aika paljon syötävää... Viime viikolla siitä syntyi jättimäinen satsi lohikeittoa, sitten vielä lohipastaa. Tänään loput pakkasesta otetut lohet laitetaan lohilaatikkoon. Lämmittää jo pelkkä ajatus uunin päälle laittamisesta: se lämmittää mielen ja asunnonkin.Kissat sen sijaan vetävät samalla mätöllä vuodenajasta toiseen. Sterilisoiduille kissoille tarkoitettua kuivamuonaa, vaihtelevia purkkiruokia, sydäntä sekä vaihtelevia (lue alennuksessa olevia) lihoja kuten kanaa, possua ja nautaa. Näin pitkästä aikaa palvelutiskissä tarjolla kokonaisia silakoita ja nyt täytyy päästä kokeilemaan niiden menekkiä! Viimeksi Vincent hylkäsi silakat, mutta katsotaan millaista jännittävää kilpailua Shaman saa tilanteessa aikaiseksi.
Palatkaamme vielä myös edelliseen blogipostaukseen. Ilmeinen ketutus asian osalta on ohi ja olemme siirtyneet (ketkä me??) muutoksen hyväksymisvaiheeseen. Tällä tarkoitan siis muun muassa sitä, että työharjoittelu alkaa osa-aikaisesti ensi viikon tiistaina ja jatkuu täysipäiväisenä joulukuun toiseksi viimeisestä viikosta eteenpäin. Ensijärkytyksen jälkeen olenkin yllättävän innostunut! Pakko sanoa, että useinkin mut yllättää tällainen ensijärkytyksen ja sen jälkeisen innostumisen prosessi. Sitä käy jatkuvasti! Pitäisiköhän siis kenties opetella kohtaamaan vahvat muutostilanteet jotenkin muutoin kuin "HELL WITH THE NO" -asenteella. Samaan itsensä kehittämisen syssyyn vaan, jota ei kuitenkaan koskaan - ainakaan ajatuksella - tule tehtyä. Ennemmin vain ohimennen virheistä oppimalla edes vähän kerrallaan ja toiston avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti